Metsähallitus on yhteistyössä Intian teknillisen korkeakoulun (IIT) Roorkeen kanssa kehittänyt kannettavan koneen brikettien valmistamiseksi männynneulasista, jotka ovat merkittävä metsäpalojen lähde osavaltiossa. Metsäviranomaiset ovat yhteydessä insinööreihin suunnitelman viimeistelemiseksi.
Metsäntutkimuslaitoksen (LINI) mukaan männyt peittävät 26,07 % 24 295 neliökilometrin metsäpeitteestä. Suurin osa puista sijaitsee kuitenkin yli 1000 metrin korkeudessa merenpinnasta, ja metsäpeittävyys on 95,49 %. FRI:n mukaan männyt ovat merkittävä maapalojen aiheuttaja, koska heitetyt, helposti syttyvät neulaset voivat syttyä ja estää myös puiden uudistumisen.
Metsähallituksen aiemmat yritykset tukea paikallista hakkuuta ja männynneulasien käyttöä ovat epäonnistuneet. Viranomaiset eivät kuitenkaan ole vieläkään luopuneet toivosta.
”Suunnittelemme kehittävämme kannettavan koneen, joka pystyy tuottamaan brikettejä. Jos IIT Roorkee onnistuu tässä, voimme siirtää ne paikallisille van panchayat -yhteisöille. Tämä puolestaan auttaa osallistamaan paikallisia ihmisiä havupuiden keräämiseen. Autamme heitä luomaan toimeentulon”, sanoi Jai Raj, metsänhoitaja (PCCF) ja metsäpäällikkö (HoFF).
Tänä vuonna metsäpalojen vuoksi on tuhoutunut yli 613 hehtaaria metsämaata, ja metsätulojen menetysten arvioidaan olevan yli 10 570 000 rupiaa. Vuonna 2017 vahingot olivat 1 245 hehtaaria ja vuonna 2016 4 434 hehtaaria.
Briketit ovat puristettuja hiililohkareita, joita käytetään polttopuun korvikkeena. Perinteiset brikettikoneet ovat suuria ja vaativat säännöllistä huoltoa. Viranomaiset yrittävät kehittää pienempää versiota, jonka ei tarvitse käsitellä liiman ja muiden raaka-aineiden vaivaa.
Brikettien tuotanto ei ole täällä uusi ilmiö. Vuosina 1988–89 harvat yritykset ryhtyivät jalostamaan neuloja briketeiksi, mutta kuljetuskustannukset tekivät liiketoiminnasta kannattamatonta. Pääministeri TS Rawat ilmoitti osavaltion vallan ottamisen jälkeen, että jopa neulojen kerääminen oli ongelma, koska neulat olivat kevyitä ja niitä voitiin myydä paikallisesti jopa niinkin halvalla kuin 1 Re kilolta. Yritykset maksavat myös 1 Re:n asianomaisille van panchayateille ja 10 paisia hallitukselle rojalteina.
Kolmen vuoden kuluessa nämä yritykset joutuivat lopettamaan toimintansa tappioiden vuoksi. Metsätalousviranomaisten mukaan kaksi yritystä jalostaa edelleen neuloja biokaasuksi, mutta Almoran lisäksi yksityiset toimijat eivät ole laajentaneet toimintaansa.
”Käymme neuvotteluja IIT Roorkeen kanssa tästä projektista. Olemme yhtä lailla huolissamme neulasongelmasta, ja ratkaisu löytyy pian”, sanoi Kapil Joshi, metsänhoidon pääjohtaja, Metsäkoulutusinstituutti (FTI) Haldwanista.
Nikhi Sharma on Dehradunin pääkirjeenvaihtaja. Hän on työskennellyt Hindustan Timesissa vuodesta 2008. Hänen asiantuntemuksensa alueita ovat villieläimet ja ympäristö. Hän vastaa myös politiikasta, terveydestä ja koulutuksesta. …tarkista tiedot
Julkaisun aika: 29. tammikuuta 2024